Muutosta ilmassa?
Muutos
Olin tottunut tummempiin sävyihin
melankolisiin lauseisiin
Maailmanlopun tunnelmaan
Itsessäni olen osannut sitä lietsoa
lasillisella viiniä
musiikilla
Käpertymällä itseeni ja pelkäämällä
Paniikkiin pääsin nopeammin kuin uskoisikaan
tunteeseen jossa ainoa helpotus on hiljainen heijaus
pään kolahdus betoniin
pimeys
täysi hiljaisuus
vain oman pelon ääni joka kertoo maailman juuri loppuneen
ja
itsesääli
rakas ystäväni
kuinka monena iltana painoinkaan sinut viereeni tarrautuen viimeisillä voimillani
tutun tuskan vallassa nukahdin itseinhoon
aamulla häveten kuin syrjähyppyä
Ihan kuin olisin ollut paikallani kaikki nämä vuodet
kuin rikkinäinen levy soittanut samaa säveltä
tottunut siihen ettei muuta musiikkia ole
En minä mikään romantikko ole ollut
kuinka vähän olenkaan oikeasti ollut läsnä missään
kenellekkään mitään oikeaa itsestäni antamatta
minussa minä elelin ja olin
ja vihasin joka hetkeä
Nyt huomaan päivittäin kuinka muutun uudeksi
yöstä päiväksi
heikosta vahvaksi
vastakohdista löydänkin itseni
syvistä huokauksista
tiedättehän
"romantikko"--
ehkäpä vielä joskus ihan täysin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti