Tämä blogimaailman oppi-tyttö on ainakin huomannut sen että tämä kirjoittaminen tänne ei todellakaan tule luonnostaan, unohdin jo koko ajatuksen kunnes mieheni yhtenä päivänä tokaisi miksi minä en blogia pistä pystyyn?
Niin miksipä en tosiaan? en tietenkään pystyny myöntämään että tänne jo jotain on räpelletty ;)
Nyt kuitenkin suureksi ongelmaksi muodostuu se , mitä minä kirjoitan?
Mistä minä kirjoitan?
Tuntuu että suurin ajatuksenvirta omasta päästä on nyt täysin katkolla ja elämän suurimmat väläykset liittyvät asioihin kuten
: Prismassa on halvempaa lihaa kun Citymarketissa, Citymarketissa silti on usein halvimmat vaipat, Tuuti on halvempaa taas Prismassa jne jne.
Niin tästäkö mahtavasta maailmanpohdinnasta sitä sitten joku tahtoisi lukea? :D
Olen palaamassa töihin ensikuun 22.päivä ja sitä ennen pitäisi ehtiä tekemään kaikki se mitä äitiyslomalla (lomalla?) kuuluu tehdä.
Tuntuu että muut saavat mahdutettua elämäänsä niinpaljon kaikkea ettei voi kun ihmetellä ja nostaa hattua heille.
Mitä minä olen tehnyt? ööö, käynyt säännöllisen epäsäännölisesti urheilemassa, sunnuntaisin tekemässä keikkaa töissä ja .. niin ollut lasten kasssa suurimmalti vain kotinurkissa tai 5km säteellä tukikohdasta.
HOHDOKASTA indeed.
Toki viikon kohokohtiini kuuluu kokoperheen reissu ostosparatiisiin eli johonkin ruokaa tarjoavista megamarketeistamme.
Jossa sitten hikikarpalot otsalla teemme sen saman rutiinikierroksen... Lelut- pelit-vauvantavarat-HeViosastolta perus peruna/porkkana/banaani/sipuli-lihat-maitorahkat-leivät- --- ai että ette halua kuulla loppuun? :D Joskus eksymme jopa kirppareille joka kolmen pienen lapsen kanssa on uskomattoman rentouttavaa ajanvietettä (hidasta itsemurhaa)
Että onhan sitä tietysti tässäkin.
Mutta tätä tämä on.
ARKI johon kohta liitän mukan kolmivuorotyön, esikoisen kouluun menon, keskimmäisen seurakunnan kerhon ja miehen kouluunpaluun. Eiköhän siinä sitten taas ole joka varpaallekkin ajattelemista niin ettei tarvitse toisten tekemisiä pohtia.
Tähän vielä runo joka on kulkenut monia vuosia suosikkina mukana:
Minulla on parveke, jolla seistä,
takki johon voin kääriytyä, lapsi jota halata,
miehiä eri tahoilla, kaikenlaisia.
Minä elän elämää josta unelmoin nuorena.
Unelmat täytyy toteuttaa, tuskat kestää, viinat juoda, vuokrat maksaa, köyhiä puolustaa, vaaleissa äänestää.
Minä pidän miehistä, jotka kantavat taakkansa, perheensä, työnsä, tuskansa, vaivansa; eivätkä heittäydy heikoiksi.
Minä pidän naisista, jotka käsittävät asiat ilman, että heitä on opettamalla opetettu, elävät eivätkä tuherra päiviään miesten selän takana.
En ole täällä toistamassa vanhoja kuvioita.
En ole täällä mikään lohtu tai satama.
Pistän asioita alulle, vaikutan, liikun, vaihdan ilmettä.
Minä olen köyhän makeinen, kirpeä, sinä muistat aina, ei nekku, eikä marenki.
Minusta ei saa enempää kuin osaa ottaa, osaa tahtoa.
takki johon voin kääriytyä, lapsi jota halata,
miehiä eri tahoilla, kaikenlaisia.
Minä elän elämää josta unelmoin nuorena.
Unelmat täytyy toteuttaa, tuskat kestää, viinat juoda, vuokrat maksaa, köyhiä puolustaa, vaaleissa äänestää.
Minä pidän miehistä, jotka kantavat taakkansa, perheensä, työnsä, tuskansa, vaivansa; eivätkä heittäydy heikoiksi.
Minä pidän naisista, jotka käsittävät asiat ilman, että heitä on opettamalla opetettu, elävät eivätkä tuherra päiviään miesten selän takana.
En ole täällä toistamassa vanhoja kuvioita.
En ole täällä mikään lohtu tai satama.
Pistän asioita alulle, vaikutan, liikun, vaihdan ilmettä.
Minä olen köyhän makeinen, kirpeä, sinä muistat aina, ei nekku, eikä marenki.
Minusta ei saa enempää kuin osaa ottaa, osaa tahtoa.
- Arja Tiainen -
Aaah, ihanaa kun en ole ainut ihan epähohdokas, kotona nysvääjä äitiys(lomalainen?) Huomoiden, että meikällä on vaan YKSI ipana...huoh!! Olen aika nysvä ja vähän ylpeä siitä! Alan kyllä todellakin lukeen sun blogia! Oot niin JEES <3
VastaaPoista